12 KURKISTUS HANKKEEN TAMMIKUUN TAPAHTUMIIN

Olemme tammikuun aikana alkaneet suunnitella ensi syksyn digiohjausosaamisen koulutuspilottia. Työpäiviimme on sisältynyt muun muassa koulutuksen brainstormausta ja koulutuksen sisällön laatimista. Viime viikolla Juulia kävi yliopiston äänitysstudiolla kuvaamassa materiaalia koulutusta varten - timanttista materiaalia tulossa! Lisäksi suunnitteilla on mittari hoitotyöntekijöiden digiohjausosaamisen kartoittamisen työkaluksi. 

Juulia studiolla

Etätyöpiste auringonlaskussa

Ammattilaisten näkemyksiä potilasohjauksesta etävastaanotoilla

Hankkeessa on ollut harjoittelussa hoitotieteen maisteriopiskelija Jenni-Sofia Törmänen. Jennin johdolla toteutimme työpajan etävastaanotolla työskenteleville sote-alan ammattilaisille. Työpajassa kartoitettiin yhteistoiminnallisin menetelmin ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoilla tarvittavasta ohjasosaamisesta. Työpajaan osallistujat pohtivat pienryhmissä digiohjauksen osaamisalueisiin liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita, sekä niihin liittyvää osaamista. Aluksi kysyimme Answergardenissa, millaista on laadukas potilasohjaus ammattilaisten mielestä, ja vastauksista nousivat esiin etenkin asiakaslähtöisyys sekä selkeys.

 

Millaista on laadukas potilasohjaus?

Laadukkaan ohjauksen takaamiseksi ohjausmenetelmän valitsemisessa tulee ottaa huomioon asiakkaan valmiudet ja tarpeet. Nämä nousivat esiin työpajaan osallistuneiden ammattilaisten pohdinnassa. Osaamista tarvittiin potilaan ohjaamiseen etävastaanotoille, jotta se pystyttiin toteuttamaan sujuvasti ja potilas voi valmistautua vastaanotolle, tietää mitä etävastaanotolla tapahtuu sekä voi pohtia omia tarpeitaan edeltävästi. Asiantuntemus ja kokemus ohjattavasta aiheesta auttavat selvittämään keskeisiä potilaan hoitoon liittyviä asioita ja motivoimaan häntä omahoitoonsa. Etävastaanotoilla muutenkin sosiaali- ja terveysalalla merkittävät vuorovaikutustaidot – kuunteleminen, läsnäolo ja oikeiden kysymysten kysyminen – korostuivat. Työpajaan osallistuneiden ammattilaisten mukaan muun muassa nämä elementit mahdollistavat asiakaslähtöisen ohjauksen etävastaanotoilla. Kannattaa muistaa, että voit itse omilla asenteillasi vaikuttaa, sillä yksikin innovatiivinen ammattilainen voi luoda kokeilevaa kulttuuria omassa työyksikössään.

Osallistujat pohtivat esimerkiksi seuraavia teemoja:

”Ammattilaisen aiheen tuntemus ja kokemus tavallisimmista ongelmista auttaa kysymään oikeita kysymyksiä ja voi auttaa potilasta ilmaisemaan ongelmiaan.”

”Osaava käyttäjä pystyy sujuvasti ohjaamaan hoito ja/tai kuntoutuspolkua sujuvasti etäyhteydenkautta.”

11 MITÄ KUULUU, SOTE-DIGIOHJAAJA?

Hyvää alkanutta vuotta 2023!

Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin myös Sote-digiohjaaja-hankkeessa. Hankkeen ensimmäinen syksy oli antoisa ja tapahtumarikas – kiitämme eritoten innostavista kohtaamisista teidän digiohjauksesta kiinnostuneiden kanssa! Tuleva vuosi tulee sisältämään webinaarien, työpajojen ja koulutuksen pilotoinnin lisäksi toivottavasti entistä enemmän kohtaamisia, verkostoitumista ja mielenkiintoisia keskusteluja digiohjausosaamisen teemojen ympärillä.

Hankkeen tapahtumien osalta on lyöty lukkoon jo seuraavat päivämäärät, pistä siis kalenteriisi ylös:

25.1.2023 Työpaja ”Millaista ohjausosaamista tarvitaan etävastaanotoilla?”

Hanke toteuttaa työpajan digitaalisissa ohjausympäristöissä työskenteleville sote-alan ammattilaisille 25.1.2023 klo 13–15. Työpajassa etsitään yhteistoiminnallisin menetelmin vastausta kysymykseen: millaista ohjasosaamista tarvitaan etävastaanotoilla? Työpajailmoittautuminen on auki 18.1. klo 23:59 asti osoitteessa: https://link.webropol.com/s/sote-digityopaja1 .

20.4.2023 Webinaari

Hankkeen toinen webinaari järjestetään torstaina 20.4.2023 verkkoympäristössä. Webinaarin teema ja tarkemmat kellonajat tarkentuvat myöhemmin. Webinaari on kaikille avoin ja maksuton. Webinaari-ilmoittautuminen on jo avattu osoitteessa https://link.webropol.com/s/sote-digiohjaaja2 . Ilmoittautumisaika sulkeutuu 16.4. klo 23:59.

Tervetuloa mukaan!

Toivottaa,

Sote-digiohjaaja-hankkeen väki

10 KOHTAAMISIA DIGIYMPÄRISTÖISSÄ - MILLAISTA OHJAUSOSAAMISTA TARVITAAN? WEBINAARI 15.12.2022

Hankkeen ensimmäinen webinaari on nyt ohitse ja olemme erittäin tyytyväisiä päivän antiin. Aamupäivällä projektisuunnittelijat Hanna Mikkonen ja Elisa Savolainen, palvelualuejohtaja Katja Rääpysjärvi ja digipalveluiden koordinaattori Susanna Aikkila kertoivat Pohteen hyvinvointialueen digitaalisista palveluista – keskittyen erityisesti digitaalisiin ohjausympäristöihin. Ennen lounasta puheenvuoron saivat pääkouluttaja Eeva Kiuru Health Innovation Academysta sekä kokemusasiantuntija Pertti Latvala. Iltapäivällä paneuduimme digitaalisissa ohjausympäristöissä tarvittavaan osaamiseen – sekä tutkimuksellinen että käytännön näkökulma huomioiden. Oulun yliopiston Lääketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksiköstä paikalla olivat yliopisto-opettaja ja hankkeen asiantuntija Juulia Kaihlaniemi sekä väitöskirjatutkija/yliopisto-opettaja Olli Autio. Ammattilaisen näkökulmaa avasivat kuntoutuksen ja sairastuneen tuen asiantuntija Sara Sutela Sydänliitosta, sydänhoitaja ja projektityöntekijä Johanna Keränen sekä hanketyöstä tuli kertomaan Digillä terveysvalmennusta -hankkeen projektityöntekijä ja sairaanhoitaja Milla Dahl.           

 

Webinaarin lopuksi selvitimme Mentimeter-kyselyn avulla osallistujien ajatuksia siitä, millainen sote-alan digiohjausosaaja on. Empatiakyky, ennakkoluulottomuus, monipuolisuus, asiantuntijuus ja ammattitaito sekä vuorovaikutustaidot ja läsnä olemisen merkitys korostuivat vastauksissa.  

 

Oli hienoa saada koolle digiohjauksesta kiinnostuneita ihmisiä ympäri Suomea. Olemme tahoillamme kohdanneet uudenlaisia haasteita koronapandemian aiheuttaman digiloikan aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on otettu nopealla aikataululla käyttöön ohjausmenetelmiä, joita aiemmin emme ole voineet kuvitella käyttävämme. Tämä muutos on edellyttänyt sote-ammattilaisilta ja asiakkailta rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta – mutta myös kriittistä ajattelua ja joustavuutta. Digitaalisissa palveluissa ja ympäristöissä on paljon mahdollisuuksia, kuten webinaarissa kuulimme, ja siihen tarvitsemme monipuolista osaamista ja verkostoja. Yhteistyössä on voimaa! 

Ensimmäinen esitys alkamassa – hanketiimi seurasi webinaaria kokoustilassa piparin ja glögin kera. 

 

Kiitos kaikille luennoitsijoille ja webinaariin osallistuneille!

Terveisin: Juulia, Petra & Anne

9 HANKEHARJOITTELIJAN ESITTELY

Sote-digiohjaaja-hankkeen tiimi sai vahvistusta, kun Jenni-Sofia Törmänen aloitti hankkeessa hoitotieteen maisteriohjelmaan kuuluvan harjoittelun viime viikolla. Lue Jenni-Sofian esittely!

Kertoisitko taustoistasi? Kuka olet?

Olen Jenni-Sofia Törmänen, hoitotieteen maisteriopiskelija Oulun yliopistosta. Yliopisto-opintojen pariin minut sai hakeutumaan halu olla mukana kehittämässä hoitotyötä entistä laadukkaammaksi ja vaikuttavammaksi. Erityisesti terveydenhuollon digitalisaatio ja sen tuomat mahdollisuudet kiinnostavat minua. Tällä hetkellä suoritan harjoittelua ja kirjoitan gradua sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen laadusta. Opintojen ohella työskentelen sairaanhoitajana Oulun seudun yhteispäivystyksessä. Vuoden vaihteessa siirryn uusiin työtehtäviin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tietohallintoon.

Mitä teet hankkeen parissa?

Aloitin marraskuussa hankkeessa harjoittelijana. Suoritan syventäviin opintoihin liittyvää kliinisen asiantuntijuuden harjoittelua. Olen mukana suunnittelemassa ja vetämässä työpajaa digitaalisessa potilasympäristössä työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Mitä teet vapaa-ajalla?

Vapaa-ajalla vietän paljon aikaa perheen kanssa. Käsityöt ja lukeminen auttavat palautumaan raskaasta arjesta. Viime aikoina suurin osa vapaa-ajasta on kulunut mökin rakennusprojektissa. Opintojen jälkeen haaveilen viettäväni paljon aikaa meren äärellä mökkeillen.

8 POHDINTAA DIGIOHJAUKSESTA

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin ja potilaiden tarpeisiin, kuten omahoitoon ja terveellisiin elintapoihin tukemiseen sekä niihin sitoutumiseen (Golinelli ym. 2020). Digiohjausta toteutetaan erilaisissa digitaalisissa ohjausympäristöissä, kuten internet-sivustojen tai mobiilisovellusten kautta. Ne ovat verrattavissa perinteisiin ohjausmenetelmiin ja niiden avulla voidaan täydentää perinteistä ohjausta. (Paalinmäki-Paakki ym. 2022). Potilailla on mahdollista olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Digiohjauksessa hyödynnetään viestisovelluksia, oirepäiväkirjoja tai etävastaanottoja. Lisäksi potilailla on mahdollisuus valmistautua vastaanotolle tai toimenpiteeseen tutustumalla digitaalisessa muodossa olevaan ohjausmateriaaliin tai kyselyitä täyttämällä. (Kujala 2020.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Finsote-tutkimuksen mukaan vuoden 2020 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa asioi digitaalisesti 22 prosenttia väestöstä. Omia tietojaan oli toimittanut ammattilaiselle seitsemän prosenttia ja ohjeita oli saanut 12 prosenttia väestöstä. Vastaavat luvut vuonna 2017 olivat neljä ja viisi prosenttia. (Kyytsönen ym. 2021.) Voidaankin todeta, että COVID-pandemia aiheutti eräänlaisen aikahypyn digitaalisten palveluiden käytössä ja uusien hyvinvointialueiden muodostuminen vuoden vaihteessa lisää niiden tarvetta. 

                                            Kuvan lähde: Pixabay                                              

Finsote-tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista koki, etteivät digitaaliset palvelut ole heille esteettömiä ja joka viides koki tarvitsevansa opastusta niiden käyttöön (Kyytsönen ym. 2021). Kaihlanen ym. (2019) kartoittivat tutkimuksessaan haavoittuvia potilasryhmien kokemuksia digitaalisista palveluista. Digitaalisia viestintävälineitä käytettiin aktiivisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitoon koronaepidemian aikana. Vain pieni osa haastatelluista oli käyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja, sillä niissä tarvittavien digitaitojen puute oli monelle käytön este, iästä riippumatta. Digitaaliset palvelut eivät soveltuneet monimutkaisten asioiden hoitamiseen, eikä niiden koettu vastaavan fyysistä palvelukokemusta muun muassa vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden vuoksi. Digitaalisten palveluihin liittyvään ohjaamiseen tulisi panostaa aktiivisemmin. Keskeisiä keinoja niiden käytön edistämiseen ovat palveluiden helppokäyttöisyyden ja selkokielisyyden parantaminen sekä reaaliaikaisen tuen tarjoaminen.  

 

On tärkeää tiedostaa, että digitaaliset palvelut eivät sovellu kaikille potilasryhmille ja jotkut hyötyvät perinteisistä ohjausmenetelmistä. Sote-alan ammattilaisten osaaminen on siis murroksessa ohjausympäristöjen muuttuessa digitaalisiksi. Mutta millaista osaamista tämä muutos edellyttää ammattilaisilta? Mitä ovat digiohjaukseen liittyvät koulutustarpeet? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digiohjaukseen liittyy? Mitä hyötyä digiohjauksesta on? Mitä haittoja siihen voi liittyä? 

Esimerkiksi näihin kysymyksiin pyrimme tarjoamaan hankkeessamme vastauksia. Odotamme innolla joulukuun webinaaria ja tiedotamme lähiaikoina tulevista työpajoista.

Yst. Juulia, Petra ja Anne

 

Lähteet: 

Golinelli D, Boetto E, Carullo G, Nuzzolese AG, Landini MP, Fantini MPAdoption of Digital Technologies in Health Care During the COVID-19 Pandemic: Systematic Review of Early Scientific Literature J Med Internet Res 2020;22(11):e22280 doi: 10.2196/22280 

 

Kaihlanen A, Virtanen L, Valkonen P, Kilpinen J, Hietapakka L, Buchert U, Hörhammer I, Isola A-M, Laukka E, Kouvonen A, Kujala S & Heponiemi T. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142805/URN_ISBN_978-952-343-687-9.pdf?sequence=1 

 

Kujala S, Ammenwerth E, Kolanen H, Ervast M (2020) Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful eHealth Services for Patient Self-Management: Qualitative Interview Study. Journal of Medical Internet Research 22(8):1-13. 

 

Kyytsönen, M., Aalto, A-M., & Vehko, T. (2021). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0 

 

Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. T., & Kääriäinen, M. (2022). Effectiveness of Digital Counseling Environments on Anxiety, Depression, and Adherence to Treatment Among Patients Who Are Chronically Ill: Systematic review. Journal of Medical Internet Research, 24(1). doi: 10.2196/30077