8 POHDINTAA DIGIOHJAUKSESTA

Sosiaali- ja terveydenhuollossa digitaalisia palveluita voidaan hyödyntää erilaisiin tarkoituksiin ja potilaiden tarpeisiin, kuten omahoitoon ja terveellisiin elintapoihin tukemiseen sekä niihin sitoutumiseen (Golinelli ym. 2020). Digiohjausta toteutetaan erilaisissa digitaalisissa ohjausympäristöissä, kuten internet-sivustojen tai mobiilisovellusten kautta. Ne ovat verrattavissa perinteisiin ohjausmenetelmiin ja niiden avulla voidaan täydentää perinteistä ohjausta. (Paalinmäki-Paakki ym. 2022). Potilailla on mahdollista olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen ajasta ja paikasta riippumatta. Digiohjauksessa hyödynnetään viestisovelluksia, oirepäiväkirjoja tai etävastaanottoja. Lisäksi potilailla on mahdollisuus valmistautua vastaanotolle tai toimenpiteeseen tutustumalla digitaalisessa muodossa olevaan ohjausmateriaaliin tai kyselyitä täyttämällä. (Kujala 2020.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman Finsote-tutkimuksen mukaan vuoden 2020 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa asioi digitaalisesti 22 prosenttia väestöstä. Omia tietojaan oli toimittanut ammattilaiselle seitsemän prosenttia ja ohjeita oli saanut 12 prosenttia väestöstä. Vastaavat luvut vuonna 2017 olivat neljä ja viisi prosenttia. (Kyytsönen ym. 2021.) Voidaankin todeta, että COVID-pandemia aiheutti eräänlaisen aikahypyn digitaalisten palveluiden käytössä ja uusien hyvinvointialueiden muodostuminen vuoden vaihteessa lisää niiden tarvetta. 

                                            Kuvan lähde: Pixabay                                              

Finsote-tutkimuksen mukaan 15 prosenttia suomalaisista koki, etteivät digitaaliset palvelut ole heille esteettömiä ja joka viides koki tarvitsevansa opastusta niiden käyttöön (Kyytsönen ym. 2021). Kaihlanen ym. (2019) kartoittivat tutkimuksessaan haavoittuvia potilasryhmien kokemuksia digitaalisista palveluista. Digitaalisia viestintävälineitä käytettiin aktiivisesti sosiaalisten suhteiden ylläpitoon koronaepidemian aikana. Vain pieni osa haastatelluista oli käyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisia palveluja, sillä niissä tarvittavien digitaitojen puute oli monelle käytön este, iästä riippumatta. Digitaaliset palvelut eivät soveltuneet monimutkaisten asioiden hoitamiseen, eikä niiden koettu vastaavan fyysistä palvelukokemusta muun muassa vuorovaikutukseen liittyvien haasteiden vuoksi. Digitaalisten palveluihin liittyvään ohjaamiseen tulisi panostaa aktiivisemmin. Keskeisiä keinoja niiden käytön edistämiseen ovat palveluiden helppokäyttöisyyden ja selkokielisyyden parantaminen sekä reaaliaikaisen tuen tarjoaminen.  

 

On tärkeää tiedostaa, että digitaaliset palvelut eivät sovellu kaikille potilasryhmille ja jotkut hyötyvät perinteisistä ohjausmenetelmistä. Sote-alan ammattilaisten osaaminen on siis murroksessa ohjausympäristöjen muuttuessa digitaalisiksi. Mutta millaista osaamista tämä muutos edellyttää ammattilaisilta? Mitä ovat digiohjaukseen liittyvät koulutustarpeet? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia digiohjaukseen liittyy? Mitä hyötyä digiohjauksesta on? Mitä haittoja siihen voi liittyä? 

Esimerkiksi näihin kysymyksiin pyrimme tarjoamaan hankkeessamme vastauksia. Odotamme innolla joulukuun webinaaria ja tiedotamme lähiaikoina tulevista työpajoista.

Yst. Juulia, Petra ja Anne

 

Lähteet: 

Golinelli D, Boetto E, Carullo G, Nuzzolese AG, Landini MP, Fantini MPAdoption of Digital Technologies in Health Care During the COVID-19 Pandemic: Systematic Review of Early Scientific Literature J Med Internet Res 2020;22(11):e22280 doi: 10.2196/22280 

 

Kaihlanen A, Virtanen L, Valkonen P, Kilpinen J, Hietapakka L, Buchert U, Hörhammer I, Isola A-M, Laukka E, Kouvonen A, Kujala S & Heponiemi T. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142805/URN_ISBN_978-952-343-687-9.pdf?sequence=1 

 

Kujala S, Ammenwerth E, Kolanen H, Ervast M (2020) Applying and Extending the FITT Framework to Identify the Challenges and Opportunities of Successful eHealth Services for Patient Self-Management: Qualitative Interview Study. Journal of Medical Internet Research 22(8):1-13. 

 

Kyytsönen, M., Aalto, A-M., & Vehko, T. (2021). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2020–2021: Väestön kokemukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-680-0 

 

Paalimäki-Paakki, K., Virtanen, M., Henner, A., Nieminen, M. T., & Kääriäinen, M. (2022). Effectiveness of Digital Counseling Environments on Anxiety, Depression, and Adherence to Treatment Among Patients Who Are Chronically Ill: Systematic review. Journal of Medical Internet Research, 24(1). doi: 10.2196/30077