TUNNEÄLYTAITOJEN HYÖDYNTÄMINEN DIGIOHJAUKSESSA
Terveysalan nopea digitalisoituminen haastaa ammattilaisia vuorovaikutussuhteiden muodostamisessa etäyhteyksien päässä oleviin asiakkaisiin. Kun ohjausta toteutetaan kasvokkain tapahtuvan ohjauksen sijaan digiohjauksena, ammattilaisen ja asiakkaan välisen vuorovaikutussuhteen muodostuminen muuttuu. Tunneälytaitoja hyödyntämällä terveysalan ammattilainen ymmärtää asiakkaan tarpeita vuorovaikutustilanteissa ja pystyy jäsentämään omaa toimintaansa, edistäen asiakkaan omahoitoa ja hoidon onnistumista (Li & ym., 2021; Rieck & Callahan, 2013).
Tunneälyä on
tutkittu hoitotieteessä työntekijöiden hyvinvoinnin ja johtajuuden
näkökulmista. Tutkimusten mukaan tunneälyllä voidaan muun muassa edistää
terveysalan ammattilaisten fyysistä ja henkistä hyvinvointia, millä on suuri
merkitys työssäjaksamiseen (Abraham
& Scaria, 2017; Li & ym., 2021;
Ruzzieh & Ayaad, 2021). Tunneälykkäällä johtajuudella voidaan
tutkimusten mukaan vaikuttaa esimiesten ja työntekijöiden välisiin suhteisiin,
työpaikkakulttuuriin ja työntekijöiden toimintaan (Abraham
& Scaria, 2017; Alshammari & ym., 2020). Tunneälyä on tutkittu
myös psykologian tieteenalalla, jossa tunneäly on alun perin
käsitteellistettykin, ohjauksen kontekstissa (Odaci
& ym, 2017; Pearson & Weinberg, 2017; Pellitteri, 2010).
Tunneälyä digiohjauksen kontekstissa ei kuitenkaan olla vielä tutkittu.
Pro Graduni
aiheena on tutkia tunneälyn toteutumista digiohjauksessa sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten näkökulmasta. Digiohjaus näyttäisi tarjoavan vaikuttavan
vaihtoedon ja lisän tavanomaisen ohjauksen lisäksi muun muassa masennuksen
hoidossa eri väestöryhmissä (Moshe & ym., 2021). Digiohjauksen on todettu
olevan tehokasta myös nuorten psykoterapiassa (Venturo-Conerly & ym. 2022)
ja Lin & ym. (2022) meta-analyysin tulokset viittaavat siihen, että
etäterapialla saavutetut tulokset terapian aikana ja seurantajaksolla eivät
poikkea tavanomaisen terapian tuloksista. Tämän kaltaiset havainnot tarjoavat rohkaisevia
todisteita siitä, että digiohjaus voi laajentaa terveydenhuollon
mahdollisuuksia saada valikoimaansa tehokkaita, näyttöön perustuvia hoitoja
tavanomaisten menetelmien lisäksi.
Näyttää siltä, että älylaitteita kuten matkapuhelimia
tullaan hyödyntämään yhä enenevissä määrin mielenterveydellisten hoitojen
lisäksi myös esimerkiksi äitien raskaudenaikaisessa hoidossa (Cheng & ym., 2021; Dol &
ym., 2019; Leite & Almeda, 2021). Älylaitteiden hyödyntäminen voi
mahdollistaa myös ennaltaehkäisevän näkökulman toteutumisen nykyistä paremmin (Aghdam & ym., 2020; Szczepura
& ym., 2020). Digiohjauksen lisääntymisen myötä on tärkeää saada
tutkittua tietoa siitä, miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pystyvät
hyödyntämään tunneälytaitojaan digiohjauksen kontekstissa.
TUNNEÄLYTAIDOISTA TUKEA UUSIIN HAASTEISIIN
Ihmisten
kohtaaminen ja sen myötä lukuisten vuorovaikutussuhteiden muodostaminen ovat
iso osa terveysalan ammattilaisten työtä. Yhteiskunnan digitalisoitumisen
lisäksi myös muun muassa monikulttuurisuus tuo uusia haasteita asiakkaiden
kohtaamiseen, koska enää ei riitä, että ymmärrämme oman kulttuurimme
vaikutuksia asenteisiimme ja toimintaamme, jatkossa meidän täytyy pystyä
tulkitsemaan myös muiden kulttuurien edustajia siitäkin huolimatta, että heidän
kulttuurinsa on meille vieras. Tunneäly onkin dynaaminen ominaisuus, jota
voidaan kehittää jatkuvasti ja josta voi olla meille apua tässäkin tilanteessa.
Tunneäly on
kokonaisuus, jota on kirjallisuudessa määritelty monin eri tavoin. Keskeistä
näille määritelmille on kuitenkin ihmisen kyky ymmärtää ja hallita tunteita. Hoitotieteellisestä
näkökulmasta on siis helppo ymmärtää, miksi tunneäly on meille terveysalan
ammattilaisille niin tärkeä käsite. Vielä tärkeämpää on oppia ymmärtämään
tunneälyn ominaisuudet sekä sen vahvuuksien ja heikkouden vaikutukset vuorovaikutustilanteissa.
Vuorovaikutuksen laadulla on tutkitusti merkitystä ohjauksen onnistumiseen (Kaakinen, 2013; Lipponen, 2014). Onnistuneella ohjauksella
voidaan vähentää uusia yhteydenottoja terveydenhuoltoon, vähentää kustannuksia
ja säästää ammattilaisten ajallisia resursseja. Kun ohjaustilanne onnistuu,
asiakas on sitoutuneempi omaan hoitoon ja toistuvat yhteydenotot ammattilaisiin
vähenee. Myös konfliktitilanteita voidaan välttää, kun ammattilaisella on
käytössään hyvät tunneälytaidot.
Mistä tunneäly
koostuu? Se koostuu kyvystä tunnistaa omia tunteita, kyvystä säädellä omia
tunteita. Se on kykyä välittää empatiaa ja motivoida. Se on myös kykyä luoda ja
ylläpitää sosiaalisia suhteita. Tunneäly on kokonaisuus, jonka avulla voimme
vaikuttaa ihmissuhteisiin ja niiden laatuun. On kyse siis hyvin arkisesta
ilmiöstä, jonka pitäisi hoitotyön luonteen vuoksi olla mielestäni paljon
näkyvämmässä roolissa esimerkiksi terveysalan ammattilaisten perus- ja lisäkoulutuksissa.
Vaikka palvelut
ja ammattilaiset ovat yhä enenevissä määrin käden ulottumattomissa, niin silti hoitotiedettä
pyritään kehittämään jatkuvasti meitä ihmisiä varten. Siksi inhimillisyyden eri
piirteiden säilyttäminen vuorovaikutuksessa on oleellista. Vaikka maailma
digitalisoituu ympärillämme, haluamme silti tulla kohdatuksi ja ymmärretyksi
ihmisinä, omina yksilöinämme.
Maija Litendahl
TtM-opiskelija, hankeharjoittelija
LÄHTEET
Lähdeluettelo tiedusteltavissa kirjoittajalta
.jpg)
